Internet ainoana kaverina
Jokelan tragedian jälkeen ilmassa leijuu suru, pelko, ja ihmettely, miten tällaista voi tapahtua Suomessa. Emme ole tottuneet moiseen. Emme myöskään ole tottuneita siihen, että on olemassa ihmisiä, joiden vuorovaikutussuhteet tapahtuvat enimmäkseen netin kautta, sähköisessä muodossa. Mitä tekijästä tiedettiin? Poliisi kuvaili häntä normaalin perheen jäsenenä. Koulukaverit kertoivat tekijän olleen viime aikoina outo. Hänestä on nyt käytetty sanaa syrjäytynyt. Tekijä oli myös ahkera netin käyttäjä.
Tapauksessa korostuu internetin rooli kommunikointivälineenä. Jokelan surmaajan oma esittely aikeistaan netissä todistaa, että teko oli tarkoituksellinen ja ennalta suunniteltu. Ehkä tätä tapahtumaketjua olisi voinut ehkäistä, jos surmaajalla olisi ollut tiiviimpiä sosiaalisia kontakteja, ihmisiä, jotka olisivat havahtuneet hänen mielentilaansa. Näyttää siltä, että oikean sosiaalisen verkoston puute sai hänet puhumaan järkyttävistä aikeistaan monituhatpäiselle, tuntemattomalle verkkoyhteisölle sen sijaan, että olisi paljastanut nämä tuttaville. Hänelle se oli tapa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Nettiä ei voi suoraan syyttää, siellä ei ole ketään lihaa ja verta olevaa ihmistä vastassa, joka voi arvioida lähetetyn tiedon sisältöä faktaksi tai fiktioksi. Voimme kuitenkin pohtia, minkä takia internet voi näin helposti korvata lihaa ja verta olevien keskustelukumppaneiden paikan.
Lapset joutuvat olemaan nykyään yksin liian varhain ja liian pitkiä aikoja. Moni nuori on syrjäytymisvaarassa viettäen päivät koulun jälkeen yksin ja usein netin ääressä. Vanhemmat eivät tästä ole valttämättä tietoisia. Internet tarjoaa seuraa. Valitettavasti sen sosiaaliset verkostot ovat keinotekoisia yhteisöjä. Keskustelua käydään anonyymisti nimimerkein. Osanottajien luovat tuotokset – tarinavideot – voivat pitää sisällään mitä vain, hienoista tarinoista kuvottaviin juttuihin. Vaikka internet on välineenä tehokas tiedonvälittäjä, sinne on valitettavasti mahdollista laittaa mitä tahansa asiaa. Liian usein siihen sekoittuu asiatonta ja väkivaltaan lietsovaa materiaalia. Kuvattujen kauheuksien katsominen netin kautta ilman minkäänlaisia suodattimia on yllättävän monelle lapselle mahdollista.
Nyky-yhteiskunnassa ei ole varmistettu, että lapsilla ja nuorilla olisi säännöllinen sosiaalinen kontakti turvalliseen aikuiseen, kun omilla vanhemmilla ei ole riittävästi aikaa; tavallinen työpäivä loppuu usein vasta viiden kieppeillä ja kotona ollaan aikaisintaan kello kuusi. Perheen yhteiselo on vähäistä, kun aamuisin noustaan eri aikoihin ja iltaisinkin syödään usein peräänjälkeen, ajan puutteen takia. Miten vanhempana voi silloin tietää, mitä lapsen elämään oikeasti kuuluu? Koulut ja opettajat eivät voi paikata tätä tiedonpuutetta. Kouluhenkilöstö joutuu jo vuosia painimaan liian isojen luokkien kanssa. Opettajilla ei ole mahdollisuutta paneutua jokaisen koululaisen henkiseen tilaan. Koulukuraattoreita, psykologeja, mutta myös säännöllisiä ja ryhmäkoolta riittävän pieniä iltapäiväryhmiä ei ole tarpeeksi. Nuorisotalojakin on vähennetty.
Miten voimme vaikuttaa siihen, että ei koskaan enää kävisi kuten Jokelassa, jos näitä asioita ei muuteta?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Usein sanotaan että oli yksinäinen jne. Niin tämänkin tapauksen suorittaja kuin Myyrmannin tapauksen suorittaja oli opiskelijana paljon tiiviimmin kytketty arkeen kuin moni muu hieman syrjemmässä elävä. Jos ryhdytää objektiivisesti ja ulkopuolisena kartoittamaan sitä, kuka on tiiviimmin kiinni arjessa, kuka vähemmän, niin uskon, että kumpikin oli hyvää keskitasoa, sellaista tasoa, mihin varmaan 1/3-2/3 vertaisryhmästäkin pääsee helposti. Näin ollen heidän on täytynyt olla sosiaaliselta intensiteetiltään ainakin Gaussin käyrän keskivaiheilla.
Kaikki aikuiset facebookkiin vaan!
On niin muodikasta olla facebookissa ja tehdä blogeja ympäriinsä (hus, pois jaloista piltti, isi on just skype yhteydessä). Siinä sitä on mallia perheverkostumiseen josta nuoret sen ottavat.
Katsokaa peiliin vaan jungerit yms.
JJ
Facebook tehostaa etsintöjä! Jokaisesta etsittävästähän ei ole rikosrekisteriä valmiiksi, vaan kuva joudutaan katsomaan ajokorttirekisteristä yleensä.
Netistä nämä yhteisönsä ulkopuoliset ja häiriintyneet yksilöt löytävät kavereita, samanhenkisiä, kuten tässä tapauksessa ääriliikkeiden jäseniä. Vielä kymmenen vuotta sitten nämä olisivat olleet yksin maailmassa ja väkivalta todennäköisesti olisi kohdistunut vain omaan itseen.
Jokelan ampujasta on jo kovaa kyytiä tulossa ääriainesten kulttihahmo, jos nettiä on uskominen. Sivulla muuten näkyy olevan linkki Pentti Linkolan fanisivuille. Jos aikoinaan natseilla olisi ollut netti käytössään, jälki olisi ehkä ollut vielä pahempaa, ja nyt pitää sanoa, että natseillahan ON netti käytössään.
Pojurekku: Jos aikoinaan natseilla olisi ollut netti käytössään, jälki olisi ehkä ollut vielä pahempaa, ja nyt pitää sanoa, että natseillahan ON netti käytössään.
* Ei olisi. Jos 1930-luvulla olisi ollut Internet, Simon Wiesenthal olisi huolehtinut siitä, että jokainen murhattu juutalainen olisi Facebookissa, IRC-gallerysssa. Myös jokaisesta keskitysleirin komendantista olisi profiili Itävallasta häädettyjen freudilaisten psykologien kuvaamana.
* Puolan vastarintaliike lähettäisi satelliitin kautta jatkuvasti CNN:lle, BBC:lle, TASS:lle tietoa siitä, montako junallista Auschwitziin on kuljetettu jne.
* Uutisissa olisi on-line gallupeita, miten rauhanaatteiden kannattajat kannattaisivat ennalta ehkäisevää ydiniskua Berliinin rauhan ja ihmisoikeuksien palauttamiseksi jne.
* Internet on amerikkalainen keksintö ja sen tehtävänä on murtaa kommunistisia ja islamilaisia autoritäärisiä hallintoja.
Väärin ystävystytty. Ei se nyt kertakaikkiaan vaan sovi että ihminen olisi sosiaalinen netissä.
Kyllä jokaisen ihmisen velvollisuus on olla koulukiusaajansa hyvä kaveri?
Mitä hirvittävää roskaa ja "Internet on saatanasta" kouhkaamista saammekaan taas lukea pari viikkoa.
Väitän ihan suoraan ja suomeksi sanoen: netistä löytää ystäviä. Netissä voi pitää yhteyksiä ystäviinsä jotka eivät ole seinän takana.
Näin on Jussi. Olen löytänyt Facebookista esim. ystävän, jonka kanssa olen ollut yhteydessä viimeksi 20 vuotta sitten. Tässä maassa, jossa on muutettava työn perässä, jätettävä ystävät ja läheiset monta kertaa elämän aikana ja työpaikat keskittyvät edelleen, nettiä tarvitsen, että voi pitää kohtuuhinnalla yhteyttä muualla asuviin ystäviini. Ei aikuisena uudella paikkakunnalla ole yksinkertaista solmia aina vaan uusia tuttavuuksia, saati ystävyyksiä.
Carla kysyy, miten voimme vaikuttaa että ei koskaan enää . . .
Tähän tuskin voimme vaikuttaa. Suomi on myös paikka, jossa maan kokoon nähden juuri tämmöistä tapahtuu aika paljon.
Mutta kun yksityinen henkilö, jonka kirjoittelu näytti sujuvalta, tuollaista tekee, eikö myös psykologin tulisi ajatella muuta kuin "sosiaalisia verkkoja" tai "syrjäytymisvaaroja." Jos tekijä oli tasapainoton itse, kuka hänelle kirjoitteli? Jos hän kirjoitti itse, silloin internet korvasi hänelle kirjaston. Mikä ero, vaikutus?
Eli rikolliset -joskus poliitikot - pakenevat usein vastuita psykologian avulla. Olen siinä alkeet tukinut mutten ymmärrä, miten sen sosiaalista terminologiaa käytetään selityksenä, kun faktoja ei tunneta. Se auttaa ulos tosi vastuista.
Ja eikö olisi helppoa vaatia "YTuben" tapaisilta sivuilta kontrollia, joita monet suuret sivut käyttävät. Eli miten monta sellaista sanaa, jotka muualla olisivat tuottaneet sekä sulun että tunnistuksen oli nyt netissä ilman että mitään tapahtui? Valvotut ja vastuulla toimitettut sivut pysäyttävät ja tarkistavat jopa satiiriset tekstipalat ennen julkaisua.
Tosi aihe, psykologillekin, olisi selvittää, miksei "YT" sitä tehnyt.
YouTuben "TheAmazingAtheist" pesee kätensä jupakasta. Tiedä sitten lisäsikö ongelmaa vai vaikuttiko mitenkään..
Minkä takia asiasta syytetään You Tubea tai Facebookia tai Myspacea? Kysymyshän on siitä, miten vanhemmat ovat kasvattaneet lapsensa. Kysymys on siitä, minkälaisia rajoja lapselle on pantu. Kysymys on siitä, minkälaisia virikkeitä lapselle on annettu.
Miten on mahdollista, että mielialalääkinnässä oleva 18 vuotias nuori voi ostaa käsiaseen ilman vanhempien lupaa? Miten on mahdollista, että lääkinnässä oleva 18-vuotias nuori voi saada luvan aseen hallussa pitoon? Miten on mahdollista, ettei rehtori reagoinut nuorten varoituksiin Pekka-Eric Auvisesta?
On tosiasioiden vastaista syyttää verkkoviestimiä siitä, mitä Pekka-Eric Auvinen teki. Voimme tietysti aiheellisesti kysyä, miksi MTV kolmosessa pyörii televisiosarja sarjamurhaajasta? Voimme myös kysyä, miksei raaimpia pc- ja konsolipelejä kielletä Suomessa.
Yhteiskunta, vanhemmat, kaveripiiri, viestimet ja kouluyhteisö voivat tehdä väkivallan ja mielenhäiriöiden vähentämiseksi paljon. Se edellyttää tiukkoja poliittisia päätöksiä ja aikuismaista käyttäytymistä. Sitä kai on turha odottaa, kun syyllistetään You Tubea?
Vanhastaan tiedetään, että lasten vertaisryhmillä on usein jopa vanhempia suurempi merkitys lasten kehityksen kannalta. Yllämainitut ympäristöt ovat vertaisryhmien korvikkeita ja täydentäjiä.
Virikkeiden osalta on joskus suurempi ongelma, että vanhemmat tarjoavat lapsille liikaa "mahdollisuuksia" virikkeisiin. Lapset ovat ikäänkuin viriketyössä.
"Your Tubea" tai vastaavia netttsivuja ei voi syyllistää, mutta niiden tulisi ottaa osansa vastuusta. Painetussa sanassa ja kuvassa ei voi julkaista vastaavia asioita ilman rikosvastuuseen joutumista. Netti on erilainen, kokonaisuudessaan hyvä asia. Samoja kriteerejä ei voi seurata sen kohdalla. Mutta teknillisesti on helppoa poimia viestien virrasta sairaaloiset yllytykset, rikolliset pornografiat tai loukkaukset. Monet nettisivut sen jo tekevät. Siis mikset YT myös? Tämä on eri asia kuin vanhempien vastuu. Kyseessä on siis yleinen vastuullisuus.
Kyllä nyt on taas muotia etsiä syyllisiä kaikkialta; netistä, peleistä, elokuvista, mainoksista, tv-sarjoista, musiikista jne. Ainoa ketä tässä maailmassa ei saa syyllistää, on lapsen kasvattaneet vanhemmat. Se tuntuu aivan liian kohtuuttomalta ja osittain se sitä onkin. Mutta mistä muualta lapsi oppii sen tavan, millä hän on vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa?
Jos lapsi ei koskaan opi vanhemmiltaan miten olla rakentavasti ja emotionaalisesti muitten kanssa, hän varmasti vetäytyy netin maailmaan hakemaan hyväksyntää jota ei koskaan ole mistään muualta saanut. Ei se ole netin vika. Mutta nettiä on paljon mukavampi syyttää koska se ei oikeastaan ole tunteva ihminen. Totuuden sanominen tai kirjoittaminen sen sijaan vaatisikin jo paljon enemmän rohkeutta.
Carla Schubertin kirjoitus oli ansiokas. Monet muut ovat myös esittäneet kirjoituksissaan mielestäni hyviä näkökulmia.
Tasapainoiseksi ihmiseksi kasvatetaan. Myös häiriintyneeksi kasvatetaan. Vanhemmilla on lasten ja nuorten kasvatuksessa suurin vastuu. Vastuuta on jossakin määrin myös koululaitoksella, kavereilla, isovanhemmilla ja jne. Lapsi ja nuori on kasvatettava ottamaan vastuu itse.
Ihmiset eivät Suomessakaan hyväksy sitä, että yksilönvapaus ja vastuu otetaan heiltä yhteiskunnan haltuun. Yhteiskunta on puolestaan melko kyvytön auttamaan yksilöitä, jotka eivät ota yksilönvastuuta kantaakseen.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 14 kommenttia